Näyttelytoimikunta järjestää kultaisten noutajien trimmauskurssin.
Avainsana: Kultainen noutaja
Jäsenet tutuiksi, osa 3: Marjukka Toppari
Damipostin Jäsenet tutuiksi -juttusarjassa haastateltavana tällä kertaa Marjukka Toppari. Haastateltavat valitaan ilmiantojen perusteella, joten älä hämmenny vaikka sinunkin sähköpostiisi kolahtaisi joku päivä pyyntö osallistua haastatteluun.
1. Kerro kuka olet ja millaisia nelijalkaisia perheeseesi kuuluu?
Olen Marjukka Toppari Jyväskylästä. Tällä hetkellä perheeseen kuuluu ainoastaan kaksi kultainennoutaja urosta ”Snekke” 5 v ja poikansa ”Riva” 1,5 v.
2. Mitä kaikkea harrastat koiriesi kanssa sekä millaisia tavotteita teillä on?
Nykyisin harrastan lähinnä näyttelyitä, mutta omaksi ja koirien iloksi treenailemme muutakin ilman mitään suurempia tavoitteita. Toki tähtäimessä on nuoremman koiran kanssa taipparit ja ehkä myöhemmin myös sove vepessä, mikäli onnistumme treenaamaan riittävästi.
3. Kuinka päädyit noutajaan?
Koska en lapsena hartaista toiveistani huolimatta onnistunut koiraa saamaan muun perheen allergian takia, oli valinta täysin selvä, kun oikea aika vihdoin koitti. Kultainennoutaja sen oli oltava, ja ikinä en ole valintaani katunut.
4. Jos sinulla olisi joku muu koira kuin noutaja niin mikä se olisi ja miksi?
Tätä olen joskus miettinyt ja olen tullut siihen tulokseen, että jos noutajat olisivat pois laskuista, vastaus olisi spanieli.
5. Mikä on ollut huippuhetkesi koiraharrastuksessa?
Yksittäisistä hetkistä se on varmasti se, kun silloin juuri alle 2 v koirani sai kutsun ja osallistui Champion Of Champions Gaalaan, ilman että sillä olisi ollut takanaan lukuisia näyttelykäyntejä.
6. Edellinen haastateltava halusi kysyä sinulta: Milloin koira on mielestäsi parhaimmillaan?
Minusta koira on parhaimmillaan aina silloin kuin se täyttää paikkansa siinä roolissa mihin se on hankittu.
7. Mitä haluaisit kysyä seuraavalta ja oma vastauksesi?
Mikä laji koiraharrastuksessa vei sinut ensinmäisenä mukanaan ja miksi?
Oma vastaukseni: TOKO. Kipinä syttyi koulutuskentällä, jossa innostuimme porukalla treenaamaan.
Jäsenet tutuiksi, osa 1: Miia Mannila
Aloitamme Damipostissa uuden Jäsenet tutuiksi -juttusarjan, jossa haastattelemme yhdistyksemme kiinnostavia harrastajia. Haastateltavat valitaan ilmiantojen perusteella, joten älä hämmenny vaikka sinunkin sähköpostiisi kolahtaisi joku päivä pyyntö osallistua haastatteluun.
1. Kerro kuka olet ja millaisia nelijalkaisia perheeseesi kuuluu?
Olen Miia Mannila, viittä vaille valmis koirahieroja, ja perheeseemme kuuluu 9-vuotias kultainennoutaja Leevi, 6,5-vuotias flatti Lassi sekä reilu 7kk flatti Laku.
2. Mitä kaikkea harrastat koirasi kanssa sekä millaisia tavotteita sinulla on koirasi kanssa?
Harrastamme metsästystä ja nomea sekä vähän tokoakin. Lakun kanssa on tavoitteena käydä taipparit ensi keväänä ja tokon alokasluokka.
3. Kuinka päädyit noutajaan?
Päädyimme ottamaan ensimmäiseksi koiraksi kultaisennoutajan, mikä on helppo koira kouluttaa. No, voin kertoa ettei ole ollut 😉 Sen jälkeen tuli flatti ja nometreenit vei metsästyksen pariin ja sillä tiellä ollaan.
4. Jos sinulla olisi joku muu koira kuin noutaja niin mikä se olisi ja miksi?
Joku seisoja, minkä kanssa voisi myös käydä metsällä.
5. Mikä on ollut huippuhetkesi koiraharrastuksessa?
Huippuhetkiä ovat metsästysreissut, kun koira toimii hyvin. Toivotaan, että Lakun kanssa tulisi huippuhetkiä myös koepuolella.
6. Minkä kysymyksen haluaisit kysyä seuraavalta haastateltavalta ja kuinka vastaisit siihen itse?
Mikä on hauskin piirre koirassasi?
Meidän vanhin koira pistää asian kuin asian leikiksi. Joskus muiden koirien kanssa leikkiessään, jotka ei ole niin huumorintajuisia ja saattaa pinna kiristyä, niin Leevi lyö homman ihan lekkeriksi, jolloin toinenkaan ei osaa enää olla äreä. Tosin joskus tuntuu, että se kokeilee rajoja ihan huvikseen 🙂
Kennel Läppiksen
Juttusarjassa esitellään keskisuomalaisia noutajakasvattajia. Kasvattajat vastaavat kysymyksiin millaista noutajaa he hakevat jalostuksellaan ja millaista on olla kasvattaja.
Lopuksi he heittävät haasteen seuraavalle kasvattajalle.
1. Keitä olette ja mistä tulette? Millaisia karvatassuja teidän huushollissa pyörii?
Olen Tuija Aaltonen, paljasjalkainen jyväskyläläinen, perheeseeni kuuluu aviomies Sauli ja tyttäret Henna 14-v ja Anni 11-v. Asumme Palokan Terttumässä.
Koiria meillä on kotona tällä hetkellä 4, labbis Sylvi 5-v, sekä kultsut Pilli 4-v, Vappu 1,5-v ja Nekku 1-v. Vanhin Pluto 11-v kultsuherra viettelee osa-aikaeläkettä äitini luona Kypärämäessä.
2. Mistä teidän noutajainnostus on saanut alkunsa? Miksi ryhdyitte kasvattamaan juuri kyseistä rotua?
Sauli osti meille ensimmäisen noutajan vuonna -98. Lillin oli tarkoitus hoitaa kotikoiran ja lenkkikaverin virkaa, mutta aika pian selvisi, että Lillin kanssa kannattaisi alkaa harrastamaan jotain. Aloimme käydä agilitytreeneissä, vuoden päästä jopa uskalsimme kisatakin.
Pikkuhiljaa minullekin alkoi valjeta, miten monipuolinen ja mahtava harrastuskaveri kultainennoutaja oikein on. Se onkin yksi niistä syistä, jonka vuoksi rotua aloin myös kasvattaa.Labradori saapui laumaamme 2009, kun Sauli innostui metsästyksestä. Sylvi tuli meille Jummi-Jammin kennelistä Palokasta ja on kyllä lunastanut paikkansa täydellisesti. Sylvin osoittauduttua myös luustoltaan ja silmiltään terveeksi, syntyi idea kasvattaa myös labradoripentue.
3. Millaisia koiria kasvatatte? Mitkä ovat tavoittelemanne ihanne noutajan tärkeimmät ominaisuudet?
Kasvatan käyttölinjaisia labradoreja ja toivottavasti tulevaisuudessa myös käyttölinjaisia kultaisia. Tavoitteenani on terverakenteinen, hyväluonteinen ja helposti koulutettava metsästyskoira, jonka kantti ei lopu hankalissakaan tilanteissa.
4. Millä perusteella valitsette jalostukseen käytettävät yksilöt? Terveys, luonne, ulkonäkö, rakenne, käyttöominaisuudet, koetulokset. Mitkä näistä ovat teille tärkeimpiä?
Jalostuskoiran valinta, hmmm, tässä vaiheessa ”uraa” ei ole vielä kovin paljon ollut valinnanvaraa, mutta tähän asti käyttämäni koirat ovat olleet rakenteeltaan terveitä ja käyttöominaisuutensa kokeissa ja metsällä näyttäneitä. Terveys näyttelee näissä valinnoissa suurta osaa, en pystyisi millään perustelemaan sairaan koiran käyttöä tuleville pennun ostajille. Terveyden jälkeen tulee heti käyttöominaisuudet ja luonne.
5. Mihin suuntaan mielestänne on jalostus tämän rodun osalta menossa? Mitä mieltä olette rodun mahdollisesta kaksijakoisuudesta näyttely/käyttölinjoihin? Jos saisitte jotain muuttaa, mitä se olisi?
Molempien rotujeni jalostus on jo kauan sitten jakautunut kahteen eri linjaan, enkä usko paluuta olevan. Jos jotain voisin muuttaa, toivoisin ulkomuototuomareiden arvostavan käyttörotuja edes sen verran, että jättäisivät liian massavat koirat pois parhaimmilta palkinnoilta.
6. Huippuhetket kasvattaja uran aikana? Mikä palkitsee kasvattajan?
Huippuhetkiä koen joka kerta, kun kasvatin omistaja soittaa tai laittaa sähköpostia onnistuneista jahtireissuista tai treeneistä. Se on hienoa, kun kasvatinomistajat ovat tyytyväisiä koiriinsa.
7. Entäs ne vaikeimmat ajat? Mikä kasvattajan työssä on vaikeinta?
Vaikeimpia aikoja ovat tietysti silloin, kun kasvatilla on joku sairaus tai vamma ja omistaja on murheissaan koiransa puolesta.
8. Montako pentuetta teillä on vuodessa, tai yhteensä ollut?
Minulla on ollut yhteensä 4 pentuetta, eli ihan alkutaipaleella tässä ollaan 🙂
9. Millaiseen kotiin pentunne sopivat? Mitä toiveita ja vaatimuksia teillä tulevalle kodille on?
Myyn pennut ainoastaan aktiiviseen kotiin, jossa halutaan paneutua koiran koulutukseen ja sen kanssa harrastamiseen. Metsästys on tietysti plussaa, mutta ei välttämätöntä, jos koira muuten pääsee noutohommiin esim. kokeiden muodossa.
10. Edellisen haastateltavan kysymys: Millä perusteella valitset pennulle kodin vai pääseekö pennunottaja itse valitsemaan pentunsa? Missä vaiheessa uusi pennunottaja pääsee tutustumaan pentuihin / teihin?
Pennunostajat saavat tulla tapaamaan meitä ja pentueen emää jo vaikka tiineysaikana, mutta pentuja pääsee moikkaamaan 3:n viikon ikäisestä alkaen.
Koska itse seuraan päivittäin pentujen ja niiden luonteen kehitystä, pidän itselläni oikeuden valita pennut ostajille. Esim lapsiperheen koiralta vaaditaan erilaista temperamenttia kuin esim. yksin asuvalla. Asuinlosuhteet vaikuttavat myös, kerrostalo ja maatila antavat pennuille aika lailla erilaiset olosuhteet. Toki otan huomioon pennunvaraajien toiveet, mutta lopullisen päätöksen teen kuitenkin itse. Pennunvaraaja näkee niin murto-osan pennun elämästä sen parin tunnin aikana kun on paikalla, että ei sen perusteella voi tehdä kuin tunneperäisiä valintoja. Mikä pentu nyt sillä hetkellä onkin virkeimillään ja astelee ensimmäisenä syliin, toisena päivänä se voi olla se uneliain…
11. Kenelle kasvattajalle heität haasteen vastata seuraavaksi näihin kysymyksiin?
Heitän haasteen Kennel Merjatuulian Merja Ahopellolle ja kysymykseni on:
Voisitko käyttää nartullesi urosta, jota et ole tavannut livenä?